Uusimpien tutkimusten mukaan työhyvinvointi on odotettua merkittävämpi tuotantotekijä. Voidaankin sanoa, että osaamisintensiivisessä yrityksessä se on tärkein menestyksen mittari. Suomessa työntekijöiden osaaminen ja kokemus on maailman parasta, joten oikeastaan jokainen suomalainen yritys on osaamisintensiivinen. Mitä se tarkoittaa käytännössä vai onko se vain klisee? Toimintatutkimuksissa on osoitettu, että lähes jokaisessa suomalaisessa työyhteisöryhmässä on paljon ideoita, joilla voidaan parantaa työ sujuvuutta ja työviihtyvyyttä. Asia ei ole itsestään selvää, vaan se on kansallinen ainutlaatuinen kilpailuetu – valitettavasti liian vähän hyödynnetty. Ideoita on, mutta niitä ei kehitetä eikä toteuteta riittävästi.
Työhyvinvointi on määritelmänä hyvin laaja ja vaikeasti ymmärrettävä laadullinen ominaisuus. Olenkin alkanut puhua siitä termillä työelämän laatu, joka mielestäni kuvaa paremmin työhyvinvoinnin merkitystä. Kun työelämän laatu on kunnossa, niin henkilöstö voi hyvin ja yritys tuottaa hyvää laatua asiakkaille. Työelämän laatu rakentuu kolmesta työyhteisön inhimillisestä ominaisuudesta: turvallisuuden tunteesta, yhteistyöstä ja osaamisesta sekä luovuudesta. Itsearvostustekijät voidaan mitata ja määrittää niistä työelämän laadun indeksi. Määritys pitää tehdä tieteellisesti validilla tavalla, jotta se kertoo luotettavasti henkilöstön suorituskyvystä. Tulosten perusteella voidaan tehdä henkilöstökehittämistä, jolla on toivottu vaikuttavuus. Menetelmä on hyväksytty kansainvälisessä tiedeyhteisössä.
Kuva. Työelämän laadun indeksin määrittäminen. Pallot kuviossa kertovat Suomen työvoiman keskimääräisen tilanteen itsearvostustekijöissä
Turvallisuuden tunne on hyvän suorituskyvyn perusta, mutta se ei ole suorituskyvyn lähde. Mikäli fyysinen tai emotionaalinen turvallisuus on uhattuna, syntyy negatiivisia tuntemuksia, jotka keräävät huomion ja syövät suorituskyvyn. Kun turvallisuuden tunne on kunnossa, voidaan suorituskykyä lisätä yhteistyön ja osaamisen avulla sekä hyödyntämällä henkilöstön luovuutta. Henkilöstön luovuuden avulla voidaan lisätä suorituskykyä merkittävästi, mutta sillä edellytyksellä, että yhteistyö, osaaminen ja turvallisuuden tunne on riittävän hyvät.
Kuviosta nähdään, että olemme varsin hyviä turvallisuusasioissa, melko hyviä yhteistyön ja osaamiseen saralla, mutta aivan liian huonoja henkilöstön luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntämisessä. Työelämän laadun indeksi on aina näiden kaikkien itsearvostustekijöiden yhteisvaikutus, joka saadaan kaavalla:
Suomessa työntekijöiden keskimääräinen työelämän laatu on karkeasti 60 % tasolla. Se tarkoittaa, että työn ääressä vietetystä ajasta on keskimäärin 60 % tehollista työaikaa, jolla tuotetaan liikevaihto. Luku kertoo myös sen, että Suomen yrityksiin on varastoitunut valtava tuottavuuden parantamisen potentiaali, jota vasta harva yritys kykenee hyödyntämään. Työelämän laatu on tärkeä tuotantotekijä, joka pitää saada mukaan sekä yhteiskunnan päättäjien että johtajien agendalle.
Henkilöstökehittämisestä tulee taloudellisia hyötyjä sekä kustannussäästöistä että liiketoiminnan parantumisesta. Uusimpien tutkimusten mukaan liiketoiminnan parantumisen tuomat taloudelliset hyödyt ovat usein kymmenkertaiset verrattuna kustannussäästöihin. Kustannussäästöjä tulee sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden pienentymisen myötä. Liiketoimintahyötyjä saadaan kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin, jolloin tehdään enemmän liikevaihtoa työntekijää kohti. Liikevaihdon avulla saadaan enemmän tulosta loppuriville. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot ja näin positiivinen kierre mahdollistuu. Asia on helppo ymmärtää, mutta suhteellisen vaikea toteuttaa käytännössä. Positiivinen kierre on mahdollinen hyvän johtamisen ja henkilöstön osallistamisen avulla.
Tarkastellaan esimerkkinä Työelämän laadun yhteyttä teollisuustoimialan yrityksien tuloskykyyn. Seuraavassa kuviossa havainnollistan miten työelämän laatu vaikuttaa yrityksen tuloskykyyn (käyttökate per työntekijä).
Kuva. Teollisuusyritysten käyttökate per työntekijä sekä työelämään laadun jakauma. Molemmissa kuvioissa on X-akselilla työelämän laatu heikosta erittäin hyvään (QWL = quality of working life)
Noin 11 % teollisuusyrityksistä tekee negatiivista tulosta, 29 % tulos on kohtalainen, 42 % hyvä ja 18 % yrityksistä tekee erinomaista tulosta. Ero tuloskyvyssä on selitettävissä kahdella tekijällä, jotka ovat toisiinsa yhteydessä:
> Investoinnit teknologiaan ja tuotekehitykseen
> Jatkuva työelämän laadun parantaminen
Investoinnit parantavat myyntiä ja teknologista tehokkuutta, mutta vain siinä tapauksessa, että työntekijöiden työelämän laatu on kunnossa. Maalaisjärjellä ilmiö menee seuraavasti: Johto tekee investointeja uuteen teknologiaan. Investoinnit parantavat tehollisesta työtunnista saatavaa liikevaihtoa. Uuden teknologian käyttöönotto aiheuttaa sähläystä, joka näkyy työelämän laadun heikentymisenä, jolloin tehollisten työtuntien määrä vähenee (työaikaa kuluu sähläämiseen). Kun panostetaan työntekijöiden kuuntelemiseen ja työn kehittämiseen, niin saadaan sähläystä vähentymään ja työelämän laatua parantumaan. Tehollisten työtuntien määrä lisääntyy. Vasta nyt alkavat investoinnit tuottamaan kilpailuetua, kun henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen johdon kanssa. Kuvion mukaan vain 18 % yrityksistä onnistuu tässä johtamisen haasteessa erittäin hyvin – potentiaalia siis löytyy.